torstai 11. kesäkuuta 2015

"Olen käynyt kaikkialla, ihan kaikkialla!"

Otsikon sanat ovat tutut jokaiselle sellaiselle joka tuntee nimen "Coco" (Ceellä). Hän on nykytyylisesti kai YouTube sensaatio kuvitteellisella haastattelullaan jossa kertoo matkailustaan. Haastattelussa hän kertoo kuinka ihmeellisiä matkoja on tehnyt, ja varsinkin eksoottisiin kohteisiin.  Olen kyseisen videon useasti katsonut, koska se on minusta loistava parodia meistä matkailua harrastavista.

"Coco" vetää koko homman kunnolla "överiksi" pilkaten ehkä erityisesti reppureissaajia. He kun taitavat pitää itseään matkailun aatelisina ja nauravat meille hienohelmoille ketkä eivät selviä ilman valkoisia pyyhkeitä ja aamusuihkua oman huoneen kylpyhuoneessa.

Sitä on muuten yritetty määritellä mitä tarkoittaa "käydä kaikkialla ". Joku määritteli maailman jakautuneen yli 800 alueeseen joista pitäisi kaikissa käydä voidakseen sanoa käyneensä "kaikkialla". Tällä viikolla luin uutisen jossa kerrottiin miehestä jolla on enää 34 näistä alueista käymättä. Melkoinen saavutus!

Tuolla kaavalla oma matkailuni on melko vaatimatonta. 32 maata, 37 Hard Rock Cafea, lukematon määrä Starbuckseja ei ole oikeastaan kuin alkua verrattuna kyseiseen mieheen.

 Voin silti sanoa nähneeni aika paljon.

Aloitin matkailun melko perisuomalaiseen tapaan eli laivamatkoilla Ruotsiin. Köyhän perheen lapselle oli elämys nähdä buffetpöytä josta sai herkkuja syödä rajattomasti. Myöhemmin aloin tehdä perinteisiä seuramatkoja. Ensin Turkkiin ja sen jälkeen Kanarialle sekä erinäisiin Välimeren kohteisiin. Mukavia matkoja ja mukavia kohteita. Seuramatka on helppo tapa päästä kohteeseen. Nykyisen nettiajan myötä kylläkin aika kallis tapa. Vertailin huvikseni hintoja. Viikon matka kahdelle Gran Canarian Puerto Ricoon kahden tähden hotelliin maksaa 1700€. Samalla rahalla kaksi henkeä viettää viikon esimerkiksi Kuala Lumpurissa viiden tähden hotellissa. Siis sisältäen lennot ja hotellin.

2010 luvulla siirryin ns.omatoimimatkailuun ja kohteita on ollut monia ja erilaisia. Budapestistä Bahamaan ja Kingmanista Kota Kinabaluun.
Tätä maisemaa on tullut katsottua

Mitä on jäänyt käteen?

Uskomattomia kokemuksia! Henkeäsalpaava auringonlasku Cartagenassa, Kota Kinabalulla, Kingmanissa, Batamilla. Hyvien ystävien ja läheisten kanssa vietettyjä hauskoja hetkiä. Monta iltaa on naurettu ja nautittu paikallisten esiintyjien taidoista. Olen syönyt satoja ellen tuhansia erilaisia ruokia. En mitään kovin eksoottisia, mutta muuta kuin nakkeja muusilla.

Grand Canyon

Kaikenkaikkiaan hienoja hetkiä, joita en olisi kokenut kotona!

Mitalilla on silti toinenkin puoli. Mitään kun ei saa ilmaiseksi.

Rahaa kuluu tietysti , mutta sitä kuluu aina ja sitä saa joka kuukausi pikkuisen lisää. Tarkoitan enemmänkin niitä tylsiä ja pitkiä tunteja lentokoneissa ja lentokentillä, jatkuvaa odottamista. Se on matkailun osuus josta perin harva nauttii.  Tunnen tosin yhden jolle lentomatka on matkan paras osa. Hän on muutenkin erityistapaus. Haistaa esimerkiksi Starbucksin ajaessaan moottoritietä sen ohi. Saattaa olla hieman liioittelua, mutta ei paljoa.

Nyt olen tulemassa siihen vaiheeseen, että olen nähnyt kaiken. Minun resursseilla ei paljoa tämän enempää voi nähdä ja kokea. Kohteet eivät tästä olennaisesti enää muutu. Pitäisi olla suurempi budjetti ja enemmän seikkailumieltä, jotta voisi kokea vielä jotain uutta.

On aika kääntää elämässä uusi sivu ja lähteä kohti uusia haasteita. Niitä tulee riittämään.

Matkailu on nyt ohi minun osaltani.

Paitsi se vielä vaivaa etten ole nähnyt Shanghain valoja....



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti