Suomenkieleen tulee jatkuvasti uusia sanoja. Ilmiötä kutsutaan kielen kehittymiseksi. Esimerkkejä meidän aikajamme tulleista sanoista on vaikka kuinka ja paljon. Kuinka moni 80-luvulla olisi tunnistanut sanat "postaus", "hakukone" tai "älypuhelin"? Toisaalta monien sanojen merkitys on laajentunut. Jos olisit sanonut kymmenen vuotta sitten tabletin olevan pöydällä se olisi ymmärretty tarkoittavan joko lautasenalustaa tai pilleriä.
Yksi esimerkki näistä uusista ilmaisuista on "googlettaa". Verbi josta on tullut arkikielinen ilmaus tietojen hankkimiseen internetistä. Kukapa meistä ei lähestulkoon päivittäin googleta jotain.
Kuinka paljon maailma on muuttunutkaan sen takia! Enää ei tarvitse väitellä siitä minä vuonna Eiffelin torni rakennettiin tai siitä onko "Allerginen" yksi seitsemästä kääpiöstä. Vastaus on yhtä lähellä kuin lähin puhelin ja hetkessä kysymykseen on vastattu. Kukaan ei voi päteä tiedoillaan koska faktat voi tarkastaa hetkessä. Pääsin tätä kesällä matkallamme Saksaan todistamaan. Kerroin autoseurueellemme kuinka hassu on suomenkielen sana ananas. Missään muussa kielessä ei käytetä edes samantapaista sanaa kyseisestä hedelmästä. Hetken meni hyvin kunnes takapenkiltä kuului "Ei, kyllä saksan kielessä käytetään samaa sanaa". Arvatkaa mistä vastaus oli etsitty?
Kukaan ei kiellä kuinka näppärää tietojen etsiminen on nykyään ja sitä kuinka paljon tietoa on tarjolla. Omat vaaransa tähän liittyvät. Tiedon julkaiseminen on helppoa ja helppous tekee siitä haavoittuvaa. Siitä pitääkö tieto paikkansa ei helposti saakaan selvää. Usein tiedon julkaisijasta voi jotain päätellä tai se osoittaa mistä näkökulmasta asiaa esitetään. Kerran tutustuin natsilääkäri Mengeleä käsitteleviin nettisivuihin. Hyvin huomasi mikä ero tulee tietoihin ja sen tulkintaan sen mukaan kenen sivuilla vierailee. Toisilla sivuilla hänet esitettiin lähes hyväntekijäksi ja lääketieteen uudistajaksi ja toisilla sairaaksi kiduttajaksi.
Tämän tapaista tiedotusta lukiessa asiaa huonosti tunteva on melkoisen eksyksissä mihin uskoo ja mikä on totta. Helposti teemme silloin päätelmän, että totuus on jossain puolivälissä. Onko se? Sitä ei voi tietää ja se on internetistä löytyvän tiedon suurin pulma.
Huvittuneena joskus olen miettinyt kuinka joissain maissa taistellaan sananvapauden ja vapaan tiedonkulun puolesta. Ja mitä me täällä teemme? Olemme luovuttaneet valinnan siitä mitä tietoa saamme isolle yhtiölle joka päättää mikä sivusto vastaa parhaiten kysymykseemme "Miten teen täydellisen juustokakun?"
Mutta eihän noita voi verrata?
Eihän?
Ps. Se sivu on www.keksihylly.fi/Juustokakut
Yksi esimerkki näistä uusista ilmaisuista on "googlettaa". Verbi josta on tullut arkikielinen ilmaus tietojen hankkimiseen internetistä. Kukapa meistä ei lähestulkoon päivittäin googleta jotain.
Kuinka paljon maailma on muuttunutkaan sen takia! Enää ei tarvitse väitellä siitä minä vuonna Eiffelin torni rakennettiin tai siitä onko "Allerginen" yksi seitsemästä kääpiöstä. Vastaus on yhtä lähellä kuin lähin puhelin ja hetkessä kysymykseen on vastattu. Kukaan ei voi päteä tiedoillaan koska faktat voi tarkastaa hetkessä. Pääsin tätä kesällä matkallamme Saksaan todistamaan. Kerroin autoseurueellemme kuinka hassu on suomenkielen sana ananas. Missään muussa kielessä ei käytetä edes samantapaista sanaa kyseisestä hedelmästä. Hetken meni hyvin kunnes takapenkiltä kuului "Ei, kyllä saksan kielessä käytetään samaa sanaa". Arvatkaa mistä vastaus oli etsitty?
Kukaan ei kiellä kuinka näppärää tietojen etsiminen on nykyään ja sitä kuinka paljon tietoa on tarjolla. Omat vaaransa tähän liittyvät. Tiedon julkaiseminen on helppoa ja helppous tekee siitä haavoittuvaa. Siitä pitääkö tieto paikkansa ei helposti saakaan selvää. Usein tiedon julkaisijasta voi jotain päätellä tai se osoittaa mistä näkökulmasta asiaa esitetään. Kerran tutustuin natsilääkäri Mengeleä käsitteleviin nettisivuihin. Hyvin huomasi mikä ero tulee tietoihin ja sen tulkintaan sen mukaan kenen sivuilla vierailee. Toisilla sivuilla hänet esitettiin lähes hyväntekijäksi ja lääketieteen uudistajaksi ja toisilla sairaaksi kiduttajaksi.
Tämän tapaista tiedotusta lukiessa asiaa huonosti tunteva on melkoisen eksyksissä mihin uskoo ja mikä on totta. Helposti teemme silloin päätelmän, että totuus on jossain puolivälissä. Onko se? Sitä ei voi tietää ja se on internetistä löytyvän tiedon suurin pulma.
Huvittuneena joskus olen miettinyt kuinka joissain maissa taistellaan sananvapauden ja vapaan tiedonkulun puolesta. Ja mitä me täällä teemme? Olemme luovuttaneet valinnan siitä mitä tietoa saamme isolle yhtiölle joka päättää mikä sivusto vastaa parhaiten kysymykseemme "Miten teen täydellisen juustokakun?"
Mutta eihän noita voi verrata?
Eihän?
Ps. Se sivu on www.keksihylly.fi/Juustokakut
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti