Kuukauden matka Mauritiukselle luxushotellissa, päivät auringosta ja lämmöstä nauttien, illat laadukkaassa ravintolassa illallisia ja miellyttävä ilmastoitu hotellihuone takaa hyvät unet.
Viikonloppumatka Tallinnaan, majoitus halvassa yhden tähden hotellissa. Päivät kävellen kaupungilla ja illalla etsitään edullista ruokapaikkaa, koska aamulla ei jaksanut ihan koko päivän tarpeisiin ahtaa hotellin aamupalalla.
Mitä yhteistä näillä molemmilla, jollakin tapaa ääripäillä kuitenkin on? Helppoa on sanoa niissä molemmissa olevan kyse matkailusta. Tottahan se on, mutta ennenkaikkea molemmissa on kyse budjettimatkailusta. Miksi voi sanoa niin?
Molempien matkojen tekijät matkustavat sillä budjetilla mikä on käytössä. Toisilla vaan on käytössään suurempi budjetti mikä mahdollistaa kalliimman matkan.
Miksi tämänkaltaista itsestäänselvyyttä pohdin?
Kuten moneen muuhunkin kirjoitukseeni niin tähänkin sain ajatuksen aika pienestä tapahtumasta. Kerron teille siitä.
Muutama viikko sitten olin lentokentällä käymässä ja usein aamulla käydessäni syön siellä aamupalan. Lentokentällä on ravintola joka tarjoaa edullista ja kattavaa aamupalaa. Nyt sitten jälleen kerran lopettelin syömistäni ja poistuessani ravintolasta kiinnitin huomion matkalaukkujen kanssa pimeässä nurkkapöydässä istuvaan nuoreen pariin. He olivat ehkä iältään noin 20 vuotiaita. Heitä katsoessani vajosin johonkin muistoihin ajalta jolloin itse olin nuori ja köyhä (nyt enää köyhä) ja kuinka myös lähdimme matkalle pienellä budjetilla. Tuokin nuori pari koitti puolisalaa syödä kaupasta ostettuja kolmioleipiä ja mehuja nurkkapöydässään toivoen kai ettei heitä huomattaisi. Minusta oli jotenkin söpöä katsoa heitä. Matkalle lähdettiin vaikkei varaa ollutkaan lentokentän kalliisiin baareihin vaan omilla eväillä koitettiin selvitä. Hetken jo mietin, että annan kaverille parikymppiä ja sanon, että tarjoa tytöllesi vaikka pieni skumppa juhlan kunniaksi. En sitä tehnyt ajatellen sen olevan hämmentävää ja loukkaavaa. En luonnollisestikaan tiedä mikä heidän budjetti oikeasti oli ja söivätkö omia eväitä vain piheyttään, mutta se hetki sai minut jälleen kerran pohtimaan matkailua.
Jos tuo pari oli matkalla pienellä budjetilla ja jos heillä ei ollut varaa Mauritiuksen matkaan niin oliko heidän matkansa huonompi?
Ei tietenkään, pikimminkin päinvastoin. Heillä saattoi matka olla antoisa ja sen matkan onnistumiseen ei vaikuttaisi se asutaannko hienossa hotellissa vai ei, syödäänkö kalliisti vai ei jne.
Mikä on tarinan opetus?
On budjettisi millainen tahansa matkasi voi olla onnistunut tai ei. Budjetti ei sitä ratkaise vaan se onko matkasi sellainen josta itse pidät.
Matkailu on elämään hyvä mauste...joillain on varaa sahramiin ja toisilla kurkumaan....yhtä lailla mausteita molemmat!
Viikonloppumatka Tallinnaan, majoitus halvassa yhden tähden hotellissa. Päivät kävellen kaupungilla ja illalla etsitään edullista ruokapaikkaa, koska aamulla ei jaksanut ihan koko päivän tarpeisiin ahtaa hotellin aamupalalla.
Mitä yhteistä näillä molemmilla, jollakin tapaa ääripäillä kuitenkin on? Helppoa on sanoa niissä molemmissa olevan kyse matkailusta. Tottahan se on, mutta ennenkaikkea molemmissa on kyse budjettimatkailusta. Miksi voi sanoa niin?
Molempien matkojen tekijät matkustavat sillä budjetilla mikä on käytössä. Toisilla vaan on käytössään suurempi budjetti mikä mahdollistaa kalliimman matkan.
Miksi tämänkaltaista itsestäänselvyyttä pohdin?
 |
| Joillakin on, joillakin ei |
Muutama viikko sitten olin lentokentällä käymässä ja usein aamulla käydessäni syön siellä aamupalan. Lentokentällä on ravintola joka tarjoaa edullista ja kattavaa aamupalaa. Nyt sitten jälleen kerran lopettelin syömistäni ja poistuessani ravintolasta kiinnitin huomion matkalaukkujen kanssa pimeässä nurkkapöydässä istuvaan nuoreen pariin. He olivat ehkä iältään noin 20 vuotiaita. Heitä katsoessani vajosin johonkin muistoihin ajalta jolloin itse olin nuori ja köyhä (nyt enää köyhä) ja kuinka myös lähdimme matkalle pienellä budjetilla. Tuokin nuori pari koitti puolisalaa syödä kaupasta ostettuja kolmioleipiä ja mehuja nurkkapöydässään toivoen kai ettei heitä huomattaisi. Minusta oli jotenkin söpöä katsoa heitä. Matkalle lähdettiin vaikkei varaa ollutkaan lentokentän kalliisiin baareihin vaan omilla eväillä koitettiin selvitä. Hetken jo mietin, että annan kaverille parikymppiä ja sanon, että tarjoa tytöllesi vaikka pieni skumppa juhlan kunniaksi. En sitä tehnyt ajatellen sen olevan hämmentävää ja loukkaavaa. En luonnollisestikaan tiedä mikä heidän budjetti oikeasti oli ja söivätkö omia eväitä vain piheyttään, mutta se hetki sai minut jälleen kerran pohtimaan matkailua.
Jos tuo pari oli matkalla pienellä budjetilla ja jos heillä ei ollut varaa Mauritiuksen matkaan niin oliko heidän matkansa huonompi?
Ei tietenkään, pikimminkin päinvastoin. Heillä saattoi matka olla antoisa ja sen matkan onnistumiseen ei vaikuttaisi se asutaannko hienossa hotellissa vai ei, syödäänkö kalliisti vai ei jne.
Mikä on tarinan opetus?
On budjettisi millainen tahansa matkasi voi olla onnistunut tai ei. Budjetti ei sitä ratkaise vaan se onko matkasi sellainen josta itse pidät.
Matkailu on elämään hyvä mauste...joillain on varaa sahramiin ja toisilla kurkumaan....yhtä lailla mausteita molemmat!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti