sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Tervetuloa kissanristiäisiin!

Kuulostaako otsikko oudolta? Mitä ajattelet kuullessasi sanan "kissanristiäiset"? Perinteisesti sitä on käytetty synonyymina turhalle tai jotenkin hömppämäiselle tapahtumalle. Sanakirja määrittelee sen näin: "vähäpätöisestä, jonninjoutavasta juhla- tm. tilaisuudesta. esim. Kaikenlaisissa kissanristiäisissä sinäkin juokset!" 
Ovatko "kissanristiäiset" sitten tuon kaltainen "vähäpätöinen, jonninjoutava" tilaisuus?
Asiaa sietää pohtia.
Lemmikkieläinten määrä on kasvanut rajusti viime vuosikymmeninä. Maailman sivu ihmiset ovat pitäneet lemmikkejä, mutta aiemmin niitä pidettiin usein myös hyödyn(metsästys, paimentaminen jne) takia. Nyt yhden tilaston mukaan USA:ssa on lemmikkeinä 90 miljoonaa kissaa ja 70 miljoonaa koiraa, muista lemmikeistä puhumattakaan. Suomessakin kehitys on samankaltainen, lemmikkejä on koko ajan enemmän.
Miten tämä vaikuttaa? Lemmikkien asema on muuttunut erilaiseksi. Eläimiin suhtaudutaan perheenjäseninä, niista puhutaan kolmennessa persoonassa ja niille tavaroita myyvät kaupat pursuavat mitä ihmeellisempiä hemmottelutuotteita. Näinpä eräässä jopa lastenrattaita muistuttavat koirien rattaat ja pinkkejä pikeepaitoja pienille koirille.

Lemmikkieläimistä on paljon hyötyä omistajilleen mm.useat lemmikkieläinten omistajat väittävät kivenkovaan, että lemmikkieläimen omistaminen ja siitä huolehtiminen kohentaa heidän terveydentilaansa. Tutkimukset puhuvat samaa: lemmikin omistajan riski sairastua useisiin sairauksiin on pienempi kuin lemmikkiä omistamattoman. Tämä on kokonaisvaltaista eli fyysistä, mentaalista ja psykologista. Yhdysvalloissa on käytössä nimitys: "Animal Assisted Therapy" eli AAT.
Koirlle tarkoitetut rattaat

Miksi pohdin matkailuaiheisessa blogissa lemmikkieläimiä?
Syy liittyy otsikkoon. Kissanristiäiset tuntuivat vuosikymmeniä sitten turhille, mutta uskon joitakin kissan omistajia aiheen jo vähän kiehtovan...ei olisikaan niin turhaa moisia juhlia viettää. Onko suhde eläimiin mennyt liian pitkälle? Matkaillessa tätä aika ajoin olen pohtinut. Erityiseti köyhemmissä maissa ihmiset joutuvat tekemään vaikeissa oloissa raskasta työtä saadakseen edes peruselannon. Sairastumiseen ei ole varaa, lasten kouluttaminen on usein kaukainen haave. Malesiassa mm.tämän eriarvoisuuden huomasin. Siellä köyhä perhe oli isästä vauvaan pyörittämässä pientä ruokakojua. Samaan aikaan sadan metrin päässä oli Starbucks missä vauraiden perheiden lapset päivittivät latte kädessä iPadilla Facebookkia.
Sitä eroa katsellessa tuntui oudolle pohtia, että täällä jotkut ostavat koiralleen pinkkejä pikeepaitoja.

Asiat eivät ole yksinkertaisia, en sitä väitäkään, mutta asia joka minua on koko ikäni hämmästyttänyt on juuri tämä ihmisten eriarvoisuus. Täällä meillä koira ja kissa saa parempaa kohtelua kuin maailmassa 6 miljardia ihmistä. En tietenkään halua moittia lemmikkien omistajia. Ei ole väärin kohdella lemmikkejä hyvin ja niin pitääkin tehdä jos niitä itselleen ottaa. Siitä ei ole kyse vaan tästä epäsuhdasta mikä vallitsee.

Minua on siis turha kutsua kissanristiäisiin. En niihin osallistuisi elämänkatmuksenikaan takia :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti