perjantai 20. maaliskuuta 2020

Onko meistä kukaan oikeasti hamsteri?

Viimeisen viikon ajan olemme päivitelleet vessapaperin ja kaurahiutaleiden hamstraamista kaupoista niin Suomessa kuin ympäri maailmaa. Asia joka jaksaa naurattaa meitä tämän pelottavan ajan keskelläkin. Pilakuvat ja nykykielellä meemit ovat olleet täynnä mitä hauskempia hamstrauskuvia. Olemme joukolla saaneet nauraa niille tyhmille jotka eivät ymmärrä ettei nyt ole mitään tarvetta hamstrata.

Mistä muuten tulee termi hamstrata? Tietysti hamsterista jonka nimi taas juontuu saksankielen sanasta hamstern (rohmuaminen). Hamsteri on tunnettu siitä kuinka se kuljettaa suuria määriä ruokaa puskipusseissaan ja varastoi niitä.

Verbi "hamstrata" on siis mitä parhain nimitys kuvaamaan henkilöä joka kerää tavaraa säilöön sitä kuuluisaa pahaa päivää varten.

"Minähän en tietenkään niin tee vaan ne "muut". Minä ymmärrän ettei tavara mihinkään lopu ja sitä ei kannata varastoida normaalia enempää."

Onko tuttu ajatus? Käsi pystyyn joka on hamstrannut? En minä ole, mutta....ostin varmuuden vuoksi.

Tähän ilmiöön törmäsin kun kävimme vaimoni kanssa kaupassa Laajalahdessa. Päivittelimme tyhjää vessapaperihyllyä. Jaoin siitä kuvankin someen nauravan hymiön kera. Ostoksia tehdessämme ostimme kuitenkin perinteisen yhden Ingmariini pakerin sijaan kaksi. Emme tietenkään hamstranneet vaan nyt vaan satuimme ostamaan.
Lidl Laajalahti viime tiistaina


Sama kävi etsiessämme seuraavana päivänä kuivahiivaa. Kolmesta kaupasta etsimme löytämättä. Meni melkein paniikin puolelle- Seuraavana päivänä löysimme sitä kaupasta ja ostimme normaalin yhden tai kahden paketin sijasta kolme pakettia. Emme tietenkään hamstraneet, mutta ostimme tarpeeseen.

Pointtini on tämä: tuskin kukaan paniikissa mitään ostaa. Hyllyt tyhjenevät vain siksi, että suuri osa päättää ostaa juuri nyt varastoonsa sitä samaa mitä muutkin. Ilmiö lisää vielä tilannetta..kun kaikki puhuu vessapaperista huomataan sen olevan kotoa loppumassa. Ostetaan nyt sitten säkki normaalin kuuden rullan sijaan. Tämän ilmiön kun kertoo vaikka kaikkien Espoossa kaupassa kävijöiden kesken en ihmettele miksi hyllyt ovat tyhjät hetkittäin.

Pula voi tulla myös tuotteista joita ei uskoisi kenenkään hamstraavan. Tarvitsin webcameraa ja ryhdyin valitsemaan sopivaa eri liikkeiden sivuilta. Vaihtoehtoja oli paljon ja hintaluokka 17€ - 3000€. Jokainen niitä ostanut tietää hintojen olevan yleisesti noin satasen luokassa. Vasta kun siirryin katsomaan myymäläsaatavuutta huomasin ettei niitä saa oikein mistään. Yhden sain varattua ja sekin oli Lohjalla. Kävin vielä varmuuden vuoksi Sellossa parissa liikkeessä ja molemmissa sanottiin kaikkien olleen myytyjä. Hetken ihmettelin miksi ne nyt ovat noin vähissä kunnes tajusin etätyön tulleen yhtäkkiä suosituksi.

Tavarapula tai hetkittäinen sellainen syntyy siis hetkittäisestä tarpeesta. Kauppojen hyllyt notkuvat koko ajan tavaraa, mutta saattaa olla niin että sitä tiettyä tuotetta haluavat kaikki.

Esimerkiksi sitä käsidesiä halusivat yhtäkkiä kaikki (vaikka saippua ja vesi ovat paljon parempi vaihtoehto).

Joten jatketaan samaan malliin...nauretaan hamstraajille mutta ostetaan itse vain varmuuden vuoksi!

torstai 6. helmikuuta 2020

Taksialasta..on siitä kirjoitettu, mutta tämä kannattaa lukea!

Uudesta taksilaista ja sen korjaamisesta on vatvottu mediassa ja jokaisessa kahvipöydässä sekä taksitolpalla varmasti riittämiin, mutta jatkan aiheesta nyt taksinkuljettajan näkökulmasta.

Ensin vähän taustaa. Olen seurannut taksialaa 90-luvulta lähtien ja ajanut itse taksia vuodesta 2005 alkaen. Tiukasta sääntelystä on tultu nykyiseen tilanteeseen joka muistuttaa enemmän villiä länttä kuin järjestäytynyttä yhteiskuntaa.

Kuvahaun tulos: taksi

Minusta on surkuhupaisaa nähdä kuinka asiat menivät juuri siihen suuntaan mitä alaa tuntevat varoittivat ennen lain voimaantuloa. Jokainen alan tunteva sanoi samat varoitukset: palvelu heikkenee, hinnat nousevat ja saatavuus romahtaa erityisesti syrjäalueilla. Niitä ei vaan uskottu. 

Innostuttiin “vapaudesta” ikäänkuin sääntely olisi automaattisesti paha asia. Sitä se ei ole. Otan hyväksi esimerkiksi alkoholin vähittäismyynnin. Kuka oikeasti on sitä mieltä, että sen rajoittaminen on huono asia? Jos asiaa rehellisesti miettii niin myynnin täydellinen vapauttaminen paikasta, iästä ja kellonajoista riippumatta tekisi alkoholiongelmista vielä pahempia. Ja ne ketkä sanovat, että tämä on ihmeellinen holhousyhteiskunta voin sanoa, että on niitä muitakin. Monissa maissa alkoholin myyntiä rajoitetaan samalla tavoin kuin täällä, esimerkkinä jotkut osavaltiot USA:ssa, Etelä-Afrikka, muut pohjoismaat..

Kuitenkaan paluuta vanhaan ei enää ole. Taksiala ei voi palata enää vanhaan sääntelyyn ja koska kilpailu on vapautunut ehdotan siksi jotain tahoa kehittelemään sovelluksen mihin kuka tahansa taksiyrittäjä voi liittyä. Sovellus mistä asiakas näkee kyydin hinnan ja sen toteuttajan.

Nyt on iso ongelma suuriin välityskeskuksiin kuulumattomat taksit. Heidän toiminta huolestuttaa asiakkaita eniten. Hintojen läpinäkyvyys ja muut asiat ovat näillä yrittäjillä usein puutteelliset. Sovelluksen avulla heidän mahdollisuus löytää asiakkaita parantuisi ja asiakkaiden kuluttajansuoja toteutuisi paremmin. Suuriin välityskeskuksiin on monesti vaikea liittyä ilman isoja kuluja, kuvailemani yleissovellus keventäisi “liittymistä” ja antaisi tilaisuuden rehellisten, keskuksiin kuulumattomien, yrittäjien löytää asiakkaita. Jos joku yrittäjä toimisi epärehellisesti tai muuten moitittavasti hänet olisi helppo poistaa sovelluksesta.

Sovelluksen nimi voisi olla “ Smart Ride”. Saa käyttää, mutta ei ole pakko.

perjantai 8. helmikuuta 2019

Elämä on ihmisen parasta aikaa

Tämän viikon alussa Suomi luki uutisen joka yllätti monet. Mäkihyppääjä Matti Nykänen oli kuollut vain 55 vuoden iässä.
Viimeisen kerran hän hallitsi otsikoita. Otsikoita joissa hän oli ollut jo kolmisenkymmentä vuotta. Moni julkisuuteen kaipaava lienee kateellinen niistä palstamillimetreistä jotka hän elämänsä aikana ja sen jälkeen sai.

Hän oli hahmona niin erikoinen, että mikään imagonrakennuksen ammattilainen ei olisi osannut moista rakentaa. Ehkä siinä se juju olikin. Häntä ei rakennettu vaan hän oli sitä mitä esitti. Moni hänet tunteva tosin sanoi kuoleman jälkeen ettei julkisuuden Matti ollut se oikea Matti.

Ryhdyin pohtimaan tällä viikolla mikä hänestä teki niin suositun, että hänelle ihan vakavissaan suunniteltiin valtiollisia hautajaisia. No niitä ei nyt tule, mutta se ei asiaa muuta. Hän kosketti meitä jokaista. Ne meistä ketkä valvoivat ja katsoivat vuonna 1988 televisiosta olympialaisia painoivat pysyvästi mieleensä nimen Matti Nykänen.

Jopa edesmennyt äitini joka ei yleensä seurannut julkisuuden henkilöitä seurasi uutisia Nykäsestä.

Erikoista on myös se, että paljon hänen urheilu-uran jälkeen syntyneetkin tuntevat hänet. Vaimoni vuonna 1999 syntynyt poika kertoi tuntevansa Matti Nykäsen mutta ei ollut koskaan kuullutkaan Jari Puikkosesta. Menestyneestä mäkihyppääjästä joka oli samaan aikaan huipulla. Sitä kuuluisaa Galgaryn  kolmatta kultaa kun Matti ei voittanut yksin. Jos kohta hänen merkitys suuri olikin, mutta joukkueessa oli kolme muutakin. Myös muuan Jari Puikkonen.

No, Nykäsen urheilu-uran jälkeinen aika oli melko monenkirjava. Nuorempi polvi kun muistaa vain sen ajan. Ajan josta ei kaikki ole hänen muistoaan komistamaan.

Minusta Nykäsen suosion suurin syy oli siinä, että me näimme hänessä jonkinlaisen sankarin ja sen vastakohdan yhdistelmän. Urheilu-ura oli huikea ja sitä me jokainen ihailemme. Sen jälkeinen aika oli jotain sellaista mikä sai meidät miettimään "On tuo nyt aika outoa touhua!"

Vai onko se sittenkin perisuomalaista kateutta? Meistä tuntui hänen toimia seuratessa, että voisipa itse olla tuollainen. Urheilussa kaiken voittanut sankari joka voi elää kuten haluaa ja vielä tienaa sillä. (En siis puolustele hänen rikoksiaan, niitä ei kukaan hyväksy)

Oli miten oli niin hän oli ihminen jonka jokainen suomalainen tiesi.

Ehkä hän oli meistä suomalaisista suomalaisin.

Jos mietit kuka olisi kaikkein suomalaisin ihminen kenet tiedät niin mikä olisi vastaus?

Matti Nykänen



maanantai 1. lokakuuta 2018

Amerikka on sellainen....

Pitkän tauon jälkeen päätin taas kirjoittaa vähän tekstiä. Aiheena on niin usein kirjoituksissani mainittu Yhdysvallat.

Matkalla USA:aan


Olen parhaillaan Fairfax nimisessä kaupungissa, joka sijaitsee noin 30 km Washingtonista länteen. Viikon ajan olen kierrellyt itärannikkoa ja kuukausi sitteen liikuin myös länsirannikolla.

Alunperin ryhdyin kirjoittamaan tätä blogia matkailun näkökulmasta. Sittemmin aiheet ovat laajentuneeet muuallekin.

Nyt kuitenkin kirjoitan matkailusta. Tai tarkemmin matkoista Yhdysvaltoihin.
Tästä maasta on kaikilla mielipide. Vahvimmat mielipiteet esittävät yleensä ne ketkä eivät ole täällä koskaaan käyneet. Olen käynyt täällä seitsemän kertaa ja nähnyt 16 osavaltiota.

Tässä muutamia havaintoja USA:sta tai väittämiä:

1. Kaikki Jenkit ovat tyhmiä

   Väittämä on väärin. Jokaisessa maassa on tyhmiä ja älykkäitä ihmisiä. Jenkit ovat vaan tottuneet palveluun ja ohjaukseen mikä johtaa usein aloitekyvyttömyyteen. Täällä ei osata valita vapaana olevaa kassaa ilman ohjausta, mutta osataan luoda internet, käydä kuussa jne.

2. Jenkeissä on hirveästi rikollisuutta

   Varmasti pitää paikkansa. Se ei vaan kosketa normaalilla järjellä matkustavaa turistia. Ei täällä kukaan ryöstä tai ammu jos ajat autolla tai kävelet kadulla. 
Itse ensimmäisellä matkallani tänne kiinnitin huomiota siihen kuinka kaupassa oli vartija. Sanoin matkakumppanille siitä kuinka täällä selvästi on rikollisia koska varaudutaan niihin kaupassa vartioin. Hän totesi siihen: "Lempolan S-Marketisssakin on vartija". Kuinka moni lohjalainen pelkää ryöstöä Lempolan kauppakeskuksessa asioidessaan?

3. Amerikassa kaikki ovat lihavia

   Ei pidä paikkaansa. Kadulla ja muualla tavatut ihmiset ovat aivan samankokoisia kuin Suomessakin. Ihmettelin miten se on mahdollista, koska ravintoloiden annoskoot ovat suuria. Asia selvisi, kun tarkkailin ihmisten toimintaa. He syövät annoksesta sen verran kuin maistuu ja ottavat loput mukaan. Lähes jokaiseen pöytään tuodaaan laskun yhteydessä rasioita ruuan mukaan ottamista varten.

4. Ne luulevat Suomen olevan jokin pohjoinen osavaltio

Joo eivät luule. Jokaisella matkallani olen yllättynyt kuinka paljon täällä Suomea tunnetaan. Ja yllättävän moni on jopa käynyt Suomessa.

5. USA:ssa tiet ovat kuin silkkiä vaan ja liikenne sujuu. 

No osa on ja osa ei. Isotkin tiet voivat olla suomalaisittain huonossa kunnossa. 
Liikenne kyllä sujuu hyvin, koska maa on rakennettu autojen varaan. Ihmiset osaavat ajaa ja harvoin näkee itsekästä ajotapaa.

 Täällä otetaan muut huomioon ja liikenne sujuu siksi valtavista automääristä huolimatta hyvin. Jalankulkijoista ei juuri tarvitse välittää ja nopeusrajoitukset ovat lähinnä ohjaavia. Jos liikennettä on paljon ajetaan niin kovin kuin liikenne sallii. Hieman hirvitti, kun monta kertaa ajettiin letkassa 20-30km/h yli rajoituksen, mutta maassa maan tavalla. 

Taas toisaalta keskellä ei mitään, tyhjällä viivasuoralla motarilla,  ajetaan juuri rajoituksen mukaan. Siellä nimittäin yleensä joku paikallispoliisi odottaa sakotettavia. Tämä on toistunut joka puolella maata.


6. Amerikassa on niin, että...

Väärin. Jos joku aloittaa lauseen noin peräänny heti. Ei ole olemassa yhtä Amerikkaa. Tämä on valtavan kokoinen maa ja osavaltioiden välillä on isoja eroja. Aivan samoin kuin ei voi sanoa "Euroopassa on näin, että..." niin samaa ei voida sanoa Yhdysvalloistakaan.


Väittämistäni voi olla eri mieltä, mutta vilpittömästi koitin kirjoittaa miten olen tämän maan kokenut. 


Ps.Ne Bigmacit ovat aivan samankokoisia täälläkin.


torstai 14. kesäkuuta 2018

"Pitäisi vapauttaa tämä ala!"

Otsikon lauseen olen muutaman kerran kuullut tilanteessa jossa henkilö kokee saaneensa heikosti palvelua jota kokee tarvitsevansa juuri sillä hetkellä. Usein lauseeseen liitetään vielä vertailu johonkin toiseen maahan missä henkilö on saanut kyseisen palvelun mielestään helpommin ja halvemmalla.

Puhumme siis taksien saatavuudesta. Aihe mikä jaksaa kiinostaa varsinkin silloin, kun taksia ei saa heti halutessaan.

Nyt näiden henkilöiden pyyntöihin on vastattu. Taksiala vapautuu heinäkuun alussa.

Muuttaako se kaiken paremmaksi?

Vapaus on yksi kauneimmista sanoista mitä suomenkielessä on. Siihen liittyy myönteinen sävy. Kukapa ei odottaisi vapaapäivää tai vessan vapautumista jos on kova hätä. Puhumattakaan vapaasta parkkipaikasta ruuhkaisessa kaupungissa.

Paljon myönteistä odotusta liittyy myös taksialan vapautumiseen.
Minusta vaan tuntuu, että se kuuluisa suuri yleisö ei ihan ymmärrä sitä mikä nyt on vapautumassa.

Se on yksinkertaisuudessaan taksien tarveharkinta. Se vapautuu eli viranomainen ei enää puutu siihen kuinka paljon takseja alueella on. Eikö myöskään määrää hintoja. Ohimennen voin todeta, että aiemminkin viranomainen määritti vain korkeimman sallitun hinnan. Siis käytännössä sen mikä taksamittareihin oli säädetty.

Oikeastaan mikään muu ei muutu. Heinäkuun jälkeenkään henkilökuljetuksia ei voi suorittaa ilman liikennelupaa, ei ilman kuljettajan ajolupaa eikä ilman auton rekisteröintiä ammattiliikenteeseen.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Sitä ei vielä kukaan osaa sanoa, mutta minun arvio on etteivät asiat valtavasti muutu.

Miksi sanon niin?

Suomessa yrittäjän täytyy maksaa monia maksuja, pitää kirjanpitoa, huolehtia omasta eläkkeestään jne. Ne kulut pitävät huolen siitä, että yrittäjä ei voi myydä palveluaan kauhean halvalla. Lisäksi alalle tulee suuria toimijoita joilla on tietysti halu vallata markkinoita. Se onnistuu hintoja polkemalla, mutta ei se ikuisesti onnistu. Uber on tästä hyvä esimerkki. Se tulee yleensä markkinoille agressiivisesti, mutta ei ole pitkän päälle niin halpa kuin yleensä luullaan.  Jossain vaiheessa homman pitää muuttua kannattavaksi ja isot yhtiöt,niin Uber kuin muut, haluavat suuria voittoja omistajilleen. Ei heitä kiinnosta ihmisiä kuljettaa nollakatteella.

Ulkomailla olen käyttänyt kymmeniä ellen satoja kertoja kuljetuspalveluita ja huomannut ympäri maailmaa saman ilmiön. Alan vapautuminen lisää tarjontaa, laskee hintoja ja tuo epäluotettavuutta. Voisin kertoa vaikka kuinka monta tarinaa huijausyrityksistä joihin olen törmännyt.

 Sama on edessä täällä.

Suomessa koitettiin ottaa oppia Ruotsin virheistä. Valvontaa koitetaan pitää yllä, mutta pelkään suuriin kaupunkeihin tulevan monenlaista yrittäjää. Varsinkin viikonloppuöihin.

Asiakkaalta vaaditaan tulevaisuudessa enemmän tarkkaavaisuutta palvelua valitessaan. Varsinkin tässä siirtymävaiheessa. Pienissä kaupungeissa tuskin ihmeitä tapahtuu, mutta suurissa isot asiakasmäärät saavat monet innostumaan. Onhan "pimeitä takseja" ollut maailman sivun, miksi nyt yhtäkkiä kaikki epärehelliset alalta poistuisivat?

Miten sitten kannattaa toimia jotta saisi heinäkuussakin turvallisen ja edullisen kyydin?

Kannattaa käyttää vähän aikaa asian suunnitteluun. On eri asia tilata taksi nyt ja heti keskellä yötä kuin tilata se viikon päähän jotta pääsisi lentokentälle. Heti lähteviin matkoihin suosittelen tällä alueella Lähitaksin käyttämistä. Alueiden "perinteiset" kyydin välittäjät toimivat tulevaisuudessakin luotettavasti. Laatuun on paljon nyt panostettu ja kuljettajia koulutettu.

Jos taas tarvitset kyydin vaikka viikon päähän niin ota yhteyttä suoraan johonkin taksiyrittäjään ja kysy tarjousta.

Tai jos tarvitset taksia säännöllisesti vaikka matkoihin lentokentälle niin sovi kuljetuksista suoraan yrittäjän kanssa, saat henkilökohtaista palvelua luotettavasti.

Mikäli taas tarvitset ns.kelakyytejä niin ne on tilattava keskuksesta. Ne kyydit Kela kilpailutti niin halvoiksi, että veronmaksajana olen tyytyväinen mutta alaa tuntevana hieman pelottaa miten kuljetukset sujuvat. Aika näyttää.

Vähän meni vuodatuksen puolelle, mutta toivottavasti jaksoit lukea.

Taksiala vapautuu siis 1.7....mutta ei kaikki muutu.

Tolpalla tavataan!


tiistai 2. tammikuuta 2018

Lohjan matkailu nousuun?

Vaihteeksi ajattelin kirjoittaa blogissani matkailusta. Alunperin se oli syy kirjoittaa. Tavoitteeni oli olla nimenomaan matkabloggari, mutta aihepiiri on sittemmin laajentunut. Nyt siis kirjoitan rakkaan synnyinkaupunkini matkailun piristämisestä.

Niin kauan kuin muistan Lohjan mahdollisuuksia matkailulle on pohdittu, mutta uskon ideani olevan uusi ja ennen esittämätön. Heti kärkeen on todettava, että Lohjasta ei saa mitenkään matkailun suurkaupunkia. Emme voi kilpailla Budapestin, Barcelonan, Rooman, Pariisin tai edes Helsingin kanssa. Tarve ei ole silti laittaa päätä pensaaseen tai masentua. Emme tarvitse Lohjalle miljoonia matkaajia vaan pienen siivun Suomeen tulevasta matkailijavirrasta.

 Ryhdyin pohtimaan miten se onnistuisi tavattuani kaksi turistia Yhdysvalloista. Tapasin heidät Helsingissä ja uskon heidän edustavan melko tyypillisiä Suomeen tulevia turisteja. He olivat olleet kaksi yötä Lapissa ja neljä Helsingissä. Vaikutti, että sateinen Helsinki ei ollut heille mieleen.
Minusta näissä matkaajissa on se mahdollisuus mikä Lohjan pitäisi hyödyntää. Heitä ei ole aivan vähän. Heinäkuussa Helsingissä yöpyi noin 260 000 ulkomaalaista joista suurin kasvu on Yhdysvalloista tulevissa matkailijoissa. Heitä yöpyi silloin Helsingissä noin 23 000.

Miten tästä massasta voisi Lohja hyötyä? Itse matkustan paljon, reilun kymmenen kertaa vuodessa lentäen jonnekin. Olen oppinut sen, että matkailijat eivät ole mitään kasvotonta massaa vaan iso joukku koostuu yksilöistä jotka haluavat tehdä matkastaan elämyksen itselleen. Lohja voisi olla yksi kohde mikä tarjoaa niitä. Turisteilla on usein halu kokea jotain uutta. Monelle riittää se mitä löytävät Helsingistä, mutta Lohjan tulisi räätälöidä erityistarpeisiin elämyksiä. Niistä ollaan valmiita maksamaan ja onnistuneet kokemukset satavat kehuina ja kommenteina somessa. Eli ilmiö ruokkii itseään. Alku saattaa olls ja on haastava.

Mitä Lohja voisi tarjota?

Turistilla pitää olla asioiden helppoa. Lohja voisi tarjota teemapäiviä valikoidulle joukolle kerrallaan. Osallisujat haettaisiin Helsingistä bussilla suoraan hotelleista. Tässä muutama esimerkki:

1. Tytyrin elämyskaivos ja "tyypillinen lohjalainen lounas" (ei kukaan tiedä mitä se on, mutta tärkeintä on hyvä tarina)

2. Karkalin luonnonpuisto vaellus (Kierros siellä ja lounas laavulla)

3. Kirkko/museo retki, jossa tutustutaan Lohjan historiaan ja tarinoihin jättiläisistä jotka heittelivät kiviä pitkin Lohjaa. (Niin meille koulussa kerrottiin)

4. Urheilullisille (kaikki eivät halua laiskotella lomalla) voisi suunnitella aktiteetteja. Esimerkiksi Kisakallioon tai Harjulle vaikka juoksija Noora Honkalan vetämä juoksulenkki. Sen jälkeen Neidonkeitaaseen saunaan ja uimaan.

5. Lohjalla on merkittävä historia ja nykyisyys teollisuuden alalla. Joitain turisteja saattaisi kiinnostaa tutustua siihen ohjatun retken muodossa ja jos saisi vaikka Sappin Kirkniemen tehtaan innostumaan niin voisi kierrättää väkeä tutustumassa teollisuuteen tämän päivän Lohjalla.

Nämä ovat siis ideoita joita voi ja pitää kehittää, mutta jollain edellämainitulla keinolla Lohjalle saataisiin väkeä tulemaan. Sijaintinsa ansiosta Lohja on parhaimmillaan päiväretken kohde. Ideani hyvä puoli on myös se ettei se vaadi valtavia investointeja. Tärkeintä on näkyvyys. Google markkinointi on nykyajan keino saada tietoa eteenpäin ja palveluja voi räätälöidä sen mukaan miten idea kantaa. Nykyajan turisti haluaa räätälöidä kokemuksensa ja hän tekee sen älypuhelintaan selaamalla. Jos hän näkee illalla hotellillaan Helsingissä, että huomenna voisi lähteä päiväksi jonnekin Lohjalle niin hän saattaa innostua siitä.

Tämmöistä tällä kertaa...Lohjan matkailu siis nousuun!


tiistai 28. marraskuuta 2017

Mitä haluat lomalta mukaaan?

Joskus blogin kirjoittaminen tuntuu helpommalta kuin joskus toiste. Tällä kertaa oli vuorossa se helpompi kerta. No, en minä koskaan kirjoita väkisin. Ei tarvitse, koska ei tämä ole työtä.

Ryhdyin pohtimaan lomailun olemusta. Aihe tuli mieleen, koska olen nyt vaimoni kanssa lomamatkalla Aasiassa. Päätimme ottaa tämän reissun ihan turistimeiningillä. Emme siis yritä ahnehtia kokemuksia vaan nautimme vaan olosta. Virkistävää välillä! Tätäkin kirjoittaessa makaan Bangokissa hotellin altaalla varjon alla. Lämmintä joku +34 ja aurinko paistaa.
Bloggari altaalla

Loma on mielenkiintoinen asia. Sen viettämisestä on yhtä montaa mielipidettä kuin on niitä keiltä sitä kysyy. Lomaan jos mihin soveltuu sanonta : "Makuasioista ei sovi kiistellä".  Joillekin lomaa on se kun pääsee rannalle makaamaan. Joillekin pelkästään se kun puhelin ei soi tai ei tarvitse lukea sähköposteja.

Yhden asian voi kuitenkin todeta mistä kaikki ovat yksimielisiä. Jos kysyy ihmiseltä mitä hän haluaisi ottaa mukaan lomalta niin jokainen on samaa mieltä siitä, että aika on asia minkä haluaisi mukaan lomalta. Sen tunteen kun aamulla majapaikassa herätessä ei ole mitään suunnitelmaa vaan voi vaan lähteä rakentamaan päivää fiiliksen mukaan. Voi vaan miettiä teenkö jotain vai enkö tee mitään.

Olen joskus pilannut lomani laatimalla liian tiukan aikataulun. Siitä lomasta en muista paljoa muuta kuin vuokra-auton tuulilasin ja moottoritien Interstate kyltit. Sen verran monta tuhatta kilometriä tuli ajettua ettei oikein tehnyt vähään aikaan mieli autolomalle.

Olennaista on siis suunnitella sellainen loma mistä voi itse nauttia. Uskaltaa joskus myös tehdä lomalla jotain itselleen uutta. Sillä tavalla voi haastaa itsensä ja kokeilla löytyisikö jotain uutta tapaa viettää onnistunutta lomaa. Eikä se aina vaadi suuria rahoja. Lomailla voi vaikka omassa kotikaupungisssa. Sekin on välillä virkistävä kokemus. Kokea oma kotikaupunki turistina.

Minä nautin vielä täällä altaalla auringosta ja lämmöstä. Yöllä on leppoisa kotimatka edessä. Taas pääsee istumaan ahtaaseen lentokoneeseen syömään makoisaa lentokoneruokaa.

 Mikä on sinun vastaus otsikon kysymykseen?

Minun on aikaa. Aikaa läheisten kanssa ilman kiirettä.